Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia (Otava, 2014)

Statovcin esikoisromaani herätti Piirissä paljon keskustelua ja ihastusta. Symbolisia viittauksia pullollaan oleva ja epälineaarinen tarinankerronta houkuttelevat lukemaan teosta uudelleenkin. Kissani Jugoslavia on ajallisesti hajoitettua tarinankerrontaa, jossa seurtaan limittäin kahta eri ajanjaksoa kahden eri henkilön näkökulmasta. Onkohan tämä tyypillistä aikakautemme kerrontaa? Mieleen tulee ainakin Elif Shafakin Kunnia, Riikka Pulkkisen Totta, ja Haruki Murakamin 1Q84. Tarinat ja henkilöiden yhteydet toisiinsa avautuvat lukijalla pikkuhiljaa,tarinan lukeminen on ikäänkuin palapelin rakentamista, jossa pienistä yksityiskohdista edetään kohti suurempaa, palasten loksahtaessa paikoilleen. Lisäksi Suomessa kirjoitettu, siirtolaisten tai heidän jälkeläistensä kirjoittama kirjallisuus suomeksi on vielä suhteellisen nuori genre kirjallisuuskentässämme ja jo siksikin tämä teos luo pohjaa moniääniselle ja kansallisia rajoja rikkovalle ja kyseenalaistavalle kirjallisuudelle (Käsitteistöstä ja genren määrittelyn haasteista voi lukea tarkemmin esim. Lea Hopkinsin mielenkiintoisesta gradutyöstä ”Maahanmuuttajakirjallisuudesta siirtolaiskirjallisuudeksi” Jyväskylän yliopisto, 2013)

Statovcin kertomus on ajankuvaa Jugoslavian hajoamisesta, vallan vaihtumisesta Titolta Miloseciville ja Bosnian sodan jaloista pakenevasta perheestä. Mutta ennenkaikkea Statovic kirjoittaa tarinaa oman identiteetin, oman ”äänen” etsimisestä & löytämisestä. Kertomus on hyvin ´eläimellinen ́ siinä mielessä, että symboliset viittaukset esitetään kissojen ja käärmeiden muodoissa.

Tarinassa seurataan takautuvasti kosovolaistytön elämää 1980-luvun Jugoslavian maaseudulla sekä nykyajassa perheensä emigroiduttua Suomeen. Järjestetty avioliitto, ja siihen liittyvät tavat ja perinteet nousee nuoren tytön elämään. Tärkein tavoite on pitää mies tyytyväisinä. Jo suhteen alussa esitelty tarina kissasta, morsiamen äidin kertomana – vanhemman tradition mukaan hääyönä mies toi kissan tuoreen morsiamensa eteen ja tappoi tämän julmasti, teon opetuksena/peloitteena osoittaa naiselle miehen ylivalta – enteilee symbolisesti tulevan avioliiton suuntaa.

Tarinan toisen äänen antaa poika Bekim, ja kontrasti tähän toiseen tarinaan on alusta lähtien aika kova: nuoren pojan seksikokemus on chattikanavalta haetun miespartnerin löytymiseksi nopea, kiihkeä ja tylykin. Seksin ja seksuaalisuuden etsiminen ja tarpeiden tyydyttäminen on hakevaa ja haparoivaa.

Siirtolaisuus, sen tuomat haasteet ja sopeutumisen vaikeuden vieraaseen kulttuuriin (kuten myös vieraan kulttuurin haaste ottaa vastaan toiseutta) heijastavat ikäänkuin päähenkilöiden mielentilaa. Suomessa heitä tuijotetaan kuin ”häkkiin teljettyjä eläimiä”. Suomalainen kulttuuri näyttäytyy pinnalliselta, josta puuttuu tieto ja kokemus elämän todellisilta raakuuksilta ja epäkohdilta. Ulkopuolisuus kulttuuriin on jotenkin rinnasteinen päähenkilön isäsuhteeseen. Isän konservatiiviset arvot tuottaa tuskaa. Häpeä on päällimmäinen tunne, jonka Bekim muistaa lapsuudestaan.

Tulkitsen kirjan kertovan erityisesti irtipäästämisen vaikeudesta, miellyttämien halusta, oman minuuden ja seksuaalisuuden etsimisestä ja ulkopuolisuuden kokemuksesta (niin yksityisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla). Statovic uudelleenkirjoittaa omalla tavallaan sitä jähmeää muottia, johon siirtolaisuus ja pakolaisuus on ainakin aiemmin ollut pakotettu. Kyseessä ei ole yhdenmukaista elämäntapaa ja -arvoja noudattava ihmisjoukko, vaan kuten missä tahansa missä on ihmisiä, on siellä myös moniäänisyyttä: feminiinisyyden ja maskuliinisuuden erilaisia ilmentymiä, erilaisia seksuaalisuuksia, ja kansallisuus ei ole yksi muuttumaton määrite, vaan se voi olla moninaista, monia eri kulttuuripiirteitä yhdistävää. Elämme transnationaalisuuden, kansallisia rajoja ylittävää aikaa, joka näkyy identiteettien moniäänisyyksinä. Tätä esitystapaa Pajtim Statovic tuo viehättävästi ja kipeästi esille kirjassaan, josta kirjallinen Piirimme on erityisen ilahtunut.   -Aava & co.

(Kuvalähde: Kirjasampo.fi)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s